Politiikkatieteet

Politiikkatieteet pääaineena

 

Kansainväliset suhteet

aka International Relations

 

Kansainvälisten suhteiden opiskelu vaatii kiinnostusta teoreettisiin, historiallisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Oppiaine tarjoaa laajan kuvan kansainvälisten suhteiden kentästä ja valmiudet kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun.

 

Kansainvälisten suhteiden tieteenala pyrkii kuvaamaan, selittämään ja tulkitsemaan kansainvälisen järjestelmän rakennetta ja toimintaa. Sen perinteisiä tutkimuskohteita ovat valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sodan ja rauhan kysymykset. Samalla kuitenkin oppiaine on myös tiukasti kiinni ajassa: muutokset maailmassa näkyvät nopeasti tieteenalan sisällössä. Niinpä muuttuva ja monimutkaistuva maailma tarjoaa kiinnostuksen kohteeksi myös monia uusia alueita.

 

Tänä päivänä yhä tärkeämmän osan kansainvälisten suhteiden tieteenalasta muodostavatkin kysymykset ajankohtaisista, maailmanlaajuisista ongelmista. Näitä teemoja ovat esimerkiksi ympäristön saastuminen, kansainvälinen terrorismi, väestönkasvu, ihmisoikeuksien loukkaukset ja pakolaisuus.

 

Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden oppiaine poikkeaa muutamin erityispiirtein tieteenalan muusta kotimaisesta opetuksesta. Ensinnäkin opetuksessa painotetaan, että opiskelijalla on valmistuttuaan vahvat akateemiset tiedot ja taidot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelija hallitsee työelämään siirtyessään monipuoliset teoreettiset sekä metodiset kyvyt ja kykenee itsenäiseen tieteelliseen työhön. Toiseksi, opiskelija voi myös keskittyä opinnoissaan muutamille erityisosaamisen aloille, joita muut alan kotimaiset oppituolit eivät tarjoa. Näitä vahvoja osaamisen alueita ovat Lapin yliopistossa erikoistuminen pohjoisten alueiden politiikkaan ja uusiin poliittisen toiminnan muotoihin.

 

Valmistuneiden kansainvälisten suhteiden opiskelijoiden tutkintonimike on yhteiskuntatieteiden maisteri. He sijoittuvat moninaisiin kansainvälisiin tutkimus-, opetus-, tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin, ja työtehtävät voivat sijoittua niin kotimaahan kuin ulkomaillekin.Kansainvälisiä suhteita opiskelemalla saat ennen kaikkea monipuolisen tutkinnon, joka antaa hyvät valmiudet vastata tämän päivän työelämän haasteisiin. Valmistuneilla maistereilla on laaja-alaista osaamista kansainvälisen järjestelmän toiminnasta ja ajankohtaisista maailmanpoliittisista kysymyksistä. Lukuisat erilaiset sivuainevaihtoehdot puolestaan tarjoavat tilaisuuden syventää omaa osaamista myös muiden kiinnostavien opintokokonaisuuksien avulla. Tätä kautta opiskelijoilla on mahdollisuus muokata tutkintonsa ”itsensä näköiseksi” ja erityisesti omien urasuunnitelmien kannalta hyödylliseksi.

 

 

 

 

Valtio-oppi

aka Political Science

 

Valtio-oppi kuuluu sosiologian ja kansantaloustieteen ohella vanhimpiin yhteiskuntatieteisiin. Sitä voi opiskella pääaineena useissa suomalaisissa yliopistoissa. Valtio-opilla on perinteisesti läheiset yhteydet kansainvälisten suhteiden oppiaineeseen ja hallintotieteisiin ja usein näitä myös opetetaan samoilla laitoksilla.

 

Nykyinen valtio-oppi ei ole pelkästään valtioinstituutioon keskittyvä tieteenala, vaan se lähestyy laaja-alaisesti erilaisia poliittisia ilmiöitä. Valtio-opin pitkäaikaisia kiinnostuksen kohteita ovat poliittiset instituutiot, ideologiat ja poliittisen ajattelun historia. Viime aikoina on tutkittu esimerkiksi kulttuurin, sukupuolen tai kielen poliittisuutta. Myös poliittisen retoriikan tutkimus on hyvin suosittua. Politiikkaa voidaan nähdä mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Siksi valtio-opin tutkimusongelmat usein sivuavat esimerkiksi sosiologian, historian, julkisoikeuden tai käytännöllisen filosofian kiinnostuksen kohteita.

 

Valtio-opin perusopintojen tehtävänä on antaa perustiedot politiikan tutkimuksen aihealueista ja lähestymistavoista: mitä politiikka on ja miten poliittinen järjestelmä toimii. Tämän lisäksi perehdytään politiikan ja poliittisen järjestelmän muutokseen: politiikan uudet muodot ja ilmiöt tulevat korostetusti esille.

 

Aineopinnoissa paneudutaan politiikan teoriaan sekä valinnaisissa opintojaksoissa poliittisen ajattelun historiaan, uusiin poliittisen toiminnan muotoihin sekä ympäristön ja turvallisuuden politiikkaan. Erikoistumisopintoina voi suorittaa myös 14 opintopisteen laajuisen pohjoisen politiikan opintokokonaisuuden. Pääaineopiskelijoilla aineopintoihin kuuluu myös oman pienimuotoisen tutkimuksen esittäminen ja puolustaminen proseminaarissa.

 

Valtio-opin maisteriopinnoissa painotetaan opiskelijan itsenäistä tiedonhankintaa politiikan eri alueilta ja sen kytkemistä pro gradu –tutkielman tekemiseen. Tieteenalavalmiuksien lisäksi tutkitaan erityisesti politiikkaa toiminnallisena ilmiönä ja politiikkaa koskevan tutkimustiedon yhteiskunnallista merkitystä. Opiskelijoilla on mahdollisuus omia tutkimusaiheita tukevaan opintojen joustavaan ja itsenäiseen suunnitteluun. Pääaineopiskelijoilta vaadittava opinnäyte kuuluu tähän samaan kokonaisuuteen.

 

Lähteet: Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. www.ulapland.fi. Opinto-opas.

hallitus@kosmosburan.fi

taustakuva: Joonas Mattila

Copyright @ Prologue Events Oy