SOSIOLOGIA

Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä sille, millä tavoin yhteiskunnalliset rakenteet ja kulttuuri sekä ihmisten väliset suhteet muodostuvat. Sosiologia paneutuu yhteiskuntaa ja inhimillistä maailmaa koskeviin teorioihin voidakseen analysoida tämän päivän ilmiöitä. Sosiologiaa ei tunnista ensi sijassa tutkimuskohteistaan vaan lähestymistavastaan. Sosiologia etsii järjestystä tai logiikkaa inhimillisestä, jokapäiväisestä toiminnasta. Toiminnan logiikan ymmärtäminen edellyttää sosiaalisia ilmiöitä koskevien teorioiden yhdistämistä tutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Sosiologisen tutkimuksen menetelmiä ovat esimerkiksi haastattelut, etnografia, diskurssien analysointi, semiotiikka, retoriikka ja tilastollinen tutkimus.

Sosiologian tutkimusalue ulottuu taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä ihmisten vuorovaikutukseen. Sosiologian erikoisalat kattavat erilaisia tutkimusongelmia. Muun muassa työ, yhteiskuntarakenne, sukupuoli, kasvatus, tiede, taide ja talous ovat sosiologisen tutkimuksen kohteita. Lapin yliopiston sosiologit tutkivat mm. pohjoisten yhteiskuntien muutosta, ihmisen ja luonnon suhdetta, muuttuvaa työtä, hyvinvointia, etnisyyttä ja kulttuuria, kuten saamelaisuutta.

Sosiologia tuo usein esiin yhteiskunnan epäkohtia ja vallitsevista käsityksistä poikkeavia tulkintoja sosiaalisille ilmiöille. Sosiologia pyrkii lisäämään ymmärrystä yksilön paikasta kansalaisena yhteiskunnassa. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä. Sosiologi pyrkii ymmärtämään erilaisten toimintojen ja elämäntapojen merkitystä objektiivisesti. Monet sosiologian tutkimusongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden tarkastelu vaatii tutkijoiden ja tieteiden välistä kommunikaatiota.

Pääaineena sosiologia antaa laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erilaisissa ammateissa ja asiantuntijatehtävissä.Sosiologeja toimii runsaasti mm. tutkimuksen, opetuksen, tiedotuksen, järjestöjen sekä hallinnon tehtävissä.